Kissan kiima – merkit, kesto ja hoito

Kissan kiiman kesto ja kiima-aika

Kuinka kauan kissan kiima kestää?

Kissan kiima-aika, jolloin se on valmis paritteluun, voi vaihdella. Yleensä kissan kiiman kesto on noin 1–7 päivää. Jos parittelua ei tapahdu, kissa todennäköisesti palaa kiimaan muutaman viikon kuluttua. Koko kiimakierto voi kestää noin kolme viikkoa. On hyvä huomioida, että kiiman esiintyminen voi olla ympärivuotista tai rajoittua helmikuusta lokakuuhun.

Miten usein kissalla on kiima?

Leikkaamattomalla narttukissalla kiima voi toistua jopa 2–3 viikon välein. Lisääntymiskauden aikana, joka usein osuu lämpimiin kuukausiin, kissalla voi olla useita kiimoja peräkkäin. Sisätiloissa elävät kissat voivat kokea kiimaa ympäri vuoden, koska keinovalo voi vaikuttaa hormonitoimintaan. Kissan kiima aika on siis hyvin yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä.

Miten kissan kiiman saa loppumaan?

Kissan kiima voi olla omistajalle haastavaa aikaa, mutta onneksi on olemassa useita keinoja, joilla kiiman saa loppumaan tai sen vaikutuksia voi hallita. Mietitkö, miten kissan kiiman saa loppumaan? Tässä osiossa käsitellään sekä luonnollisia että lääketieteellisiä keinoja, sekä steriloinnin vaikutuksia.

Luonnolliset ja lääketieteelliset keinot kiiman hallintaan

Kiiman hallintaan on olemassa monia lähestymistapoja. On tärkeää ymmärtää, että täydellinen kiiman lopettaminen ilman eläinlääketieteellisiä toimenpiteitä on vaikeaa, mutta oireita voidaan lievittää.

• Seuran tarjoaminen: Kiima-aikana kissa voi olla erityisen kiintynyt ja kaivata huomiota. Lisääntynyt leikki ja hellittely voivat auttaa lievittämään stressiä ja levottomuutta.
• Turvallisen ympäristön luominen: Pidä kissa sisätiloissa, jotta se ei pääse karkuun etsimään kumppania tai joudu tappeluun muiden kissojen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää narttukissoille, jotta vältetään ei-toivottu tiineys.
• Feromonien käyttö: Synteettiset kissaferomonit, kuten Feliway, voivat auttaa rauhoittamaan kissaa ja vähentämään kiimaan liittyvää stressiä. Feromonit matkivat kissan luonnollisia viestintäaineita ja voivat luoda turvallisuuden tunnetta.

Lääketieteelliset keinot tarjoavat tehokkaampia ratkaisuja, mutta niistä on aina keskusteltava eläinlääkärin kanssa. Hormonihoidot voivat vähentää tai estää kiiman oireita, mutta niillä voi olla sivuvaikutuksia. Siksi eläinlääkärin arvio on tärkeä ennen hoidon aloittamista.

Sterilointi ja sen vaikutukset kissan käyttäytymiseen

Sterilointi on tehokkain ja pysyvin tapa lopettaa kissan kiima. Steriloinnilla tarkoitetaan narttukissan kohdun ja munasarjojen poistoa tai uroskissan kiveksien poistoa. Toimenpide poistaa kiiman aiheuttavat hormonit kokonaan.

Steriloinnin hyödyt:

1. Kiiman loppuminen: Sterilointi poistaa kiiman kokonaan, mikä lopettaa siihen liittyvät käytösmuutokset ja stressin.
2. Terveyden edistäminen: Narttukissoilla sterilointi vähentää kohtutulehduksen ja nisäkasvainten riskiä. Uroskissoilla se vähentää eturauhasvaivojen ja kiveskasvainten riskiä.
3. Ei-toivottujen pentujen ehkäisy: Sterilointi estää ei-toivotut tiineyden ja auttaa vähentämään kodittomien kissojen määrää.

Steriloinnilla voi olla myös vaikutuksia kissan käyttäytymiseen. Usein steriloidut kissat ovat rauhallisempia ja vähemmän aggressiivisia. Uroskissoilla sterilointi vähentää reviirin merkitsemistä virtsalla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen kissa on yksilö, ja steriloinnin vaikutukset voivat vaihdella.

Narttukissan ja kollikissan kiima

Miten narttukissan kiima ilmenee?

Narttukissan kiima, eli estrus, on aikaa, jolloin kissa on vastaanottavainen parittelulle ja voi tulla tiineeksi. Narttu kissan kiima voi alkaa jo 4 kuukauden iässä, mutta yleensä se alkaa noin 5–12 kuukauden iässä. Kiiman aikana narttukissan käytös muuttuu usein huomattavasti. Tässä muutamia yleisiä merkkejä:

• Ääntely: Kissa voi olla hyvin äänekäs, ulvoa tai mouruta tavallista enemmän. Tämä on tapa houkutella kolleja.
• Hellyydenhaku: Kissa voi olla tavallista kiintyneempi ja hakeutua ihmisten tai muiden eläinten lähelle, hankautuen niihin.
• Levottomuus: Kissa voi olla levoton, kuljeskella ympäriinsä ja yrittää päästä ulos.
• Asennon ottaminen: Kissa voi ottaa paritteluasennon, jossa se laskee eturintansa maahan ja nostaa takapäätään ylös.
• Virtsamerkkailu: Jotkut narttukissat voivat alkaa virtsamerkkailla kiiman aikana.

Kiima voi kestää muutamasta päivästä jopa pariin viikkoon, ja se voi toistua muutaman viikon välein, erityisesti valoisina vuodenaikoina. Jos narttukissa ei tule tiineeksi, kiima voi toistua useita kertoja vuoden aikana. Toistuvat kiimat ovat stressaavia kissalle ja lisäävät kohtutulehduksen riskiä.

Kollikissan käyttäytyminen kiima-aikana

Kollikissan, eli urospuolisen kissan, käyttäytyminen muuttuu, kun se aistii lähellä olevan kiimassa olevan narttukissan. Kolli kissan kiima ei ole sidottu tiettyyn vuodenaikaan, vaan se on valmis parittelemaan ympäri vuoden, kunhan lähellä on kiimassa oleva narttu. Kollin käytös voi muuttua seuraavasti:

• Virtsamerkkailu: Kolli alkaa merkitä reviiriään voimakkaasti virtsalla, jonka haju on hyvin pistävä.
• Ääntely: Kolli voi olla hyvin äänekäs, mouruta ja ulvoa yrittäessään houkutella narttukissoja.
• Aggressiivisuus: Kolli voi muuttua aggressiiviseksi muita kolleja kohtaan, yrittäessään kilpailla narttukissojen huomiosta.
• Karkaamisyritykset: Kolli yrittää kaikin keinoin päästä ulos etsimään narttukissoja.
• Levottomuus: Kolli on levoton ja vaeltava, etsien kiimassa olevia naaraita.

Kollikissan kastrointi on suositeltavaa, sillä se vähentää tai poistaa nämä ei-toivotut käytökset ja ehkäisee virtsamerkkailua sekä aggressiivisuutta. Kastrointi myös vähentää riskiä sairastua eturauhasen ongelmiin ja estää ei-toivottujen pentujen syntymisen.

Kissan tiineys ja sen kesto

Kissan tiineyden merkit ja vaiheet

Kissan tiineys on jännittävää aikaa sekä kissalle että omistajalle. Alussa muutokset voivat olla huomaamattomia, mutta ajan myötä ne tulevat selvemmiksi. Yksi ensimmäisistä merkeistä on usein nisien tummuminen ja suureneminen, mikä voi alkaa noin kolmen viikon kuluttua hedelmöityksestä.

Tiineyden vaiheet:

• Alkuvaiheessa (1-3 viikkoa): Voi olla vaikea havaita mitään muutoksia. Joillakin kissoilla voi esiintyä pahoinvointia.
• Keskivaiheessa (4-6 viikkoa): Paino alkaa nousta, ja vatsa kasvaa selvästi. Nännit muuttuvat selkeämmiksi.
• Loppuvaiheessa (7-9 viikkoa): Kissa alkaa etsiä rauhallista paikkaa synnytykselle. Liikkeet vatsassa voivat tuntua.

Kissan tiineyden kesto ja tiineysajan hoito

Kissan tiineys aika kestää keskimäärin 63–67 päivää. On kuitenkin normaalia, että se vaihtelee muutaman päivän. Tiineyden aikana on tärkeää huolehtia kissan hyvinvoinnista.

Tiineysajan hoito:

1. Ruokinta: Tarjoa laadukasta, tiineille kissoille suunniteltua ruokaa. Se sisältää riittävästi proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja.
2. Eläinlääkärin tarkastukset: Käy eläinlääkärissä säännöllisesti varmistaaksesi, että kissa ja pennut ovat terveitä.
3. Rauhallinen ympäristö: Varmista, että kissalla on rauhallinen ja turvallinen paikka, jossa se voi levätä ja valmistautua synnytykseen.

Erityispiirteitä: kilpikonnakuvioinen kissa ja kiima

Vaikuttaako turkin väri hormonitoimintaan?

On yleinen uskomus, että kilpikonnakuvioinen kissa saattaa käyttäytyä eri tavalla kiima-aikana kuin muun väriset kissat. Tieteellistä näyttöä tälle ei kuitenkaan ole. Turkin väri määräytyy geneettisesti, ja se liittyy X-kromosomiin. Koska naarailla on kaksi X-kromosomia, ne voivat periaatteessa ilmentää kahta eri väriä, mikä johtaa kilpikonnakuvioon. Hormonitoiminta ja kiimakierto ovat erillisiä biologisia prosesseja, joita säätelevät pääasiassa hormonit, eivät suoraan turkin väriin liittyvät geenit.

Kilpikonnakuvioisten kissojen ainutlaatuiset piirteet

Kilpikonnakuvio ei suoranaisesti vaikuta kiimaan, mutta on hyvä ymmärtää näiden kissojen erityispiirteitä:

• Geneettinen perimä: Kilpikonnakuvio on lähes aina naaraskissoilla, koska se vaatii kaksi X-kromosomia. Uroskilpikonnakissat ovat erittäin harvinaisia ja yleensä steriilejä.
• Persoonallisuus: Vaikka turkin väri ei suoraan vaikuta hormonitoimintaan, jotkut uskovat, että kilpikonnakuvioisilla kissoilla on tiettyjä persoonallisuuspiirteitä. Nämä ovat kuitenkin anekdootteja, eikä niitä ole tieteellisesti todistettu.
• Yksilölliset erot: Jokainen kissa on yksilö, ja niiden käyttäytyminen kiima-aikana voi vaihdella riippumatta turkin väristä. Kiiman voimakkuuteen ja oireisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, rotu ja yleinen terveydentila.