Etusivu » Suomen suosituimmat koirarodut

Suomen suosituimmat koirarodut

Viimeksi päivitetty: 15.11.2023

	Rotu	Suomessa rekisteröity
1.	Labradorinnoutaja	62 290
2.	jamtlanninpystykorva	27 184
3.	Saksanpaimenkoira	99 194
4.	Suomenajokoira	144 254
5.	Suomenlapinkoira	29 958
6.	Kultainennoutaja	55 349
7.	Shetlanninlammaskoira	29 287
8.	Jackrussellinterrieri	13 790
9.	Kääpiösnautseri	21 451
10.	Harmaa Norjanhirvikoira	56 139

Tietyt rodut kuuluvat vuosi toisensa jälkeen Suomen suosituimpiin koirarotuihin. Suomessa on noin 700 000 koiraa. Niitä pidetään eri syistä – metsästykseen, näyttelyihin, paimentamiseen, vartionti- ja suojelutehtäviin, poliisikoiriksi tai täysin seurakoiratarkoituksessa. Maamme suosituimmat koirarodut omaavat hienoja ominaisuuksia, joiden ansiosta ne ovat haluttuja rotuja.

Suomen suosituimmat koirarodut pitävät suosituimpien koirarotujen paikkaa oikeista syistä, sillä roduilla on niin paljon positiivisia ominaisuuksia ja hyötyjä, että ne on todettu yhä uudelleen sopiviksi niin perheisiin kuin työtarkoituksiinkin. Katsotaan, mitkä kolme koirarotua ovat tällä hetkellä Suomen suosituimpia. Tutkitaan samalla hieman rotujen kuvauksia.

Labradorinnoutaja

Labradorinnoutaja on ollut Suomen suosituin koirarotu jo koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Niitä rekisteröitiin vuoden 2019 aikana yli 2300 kappaletta. Määrä päihittää muut koirarodut, joita rekisteröidään huomattavasti vähemmän.

Syy rodun suosioon piilee varmasti siinä, että se sopii monenlaiseen kotiin. Labradorinnoutaja on erinomainen valinta lapsiperheeseen, sillä rotu on helposti koulutettava ja luonteeltaan hyvin kiltti. Sen koko sopii hyvin myös pienten lasten kanssa, sillä labradorinnoutaja on hyvin maltillisen kokoinen koira. Labradorinnoutaja eli labbis ei myöskään vaadi omistajaltaan yhtä paljoa kuin moni muu rotu, joten se on siinä mielessä niinsanotusti pienempitöinen kuin monet vaativammat koirarodut.

Labradorinnoutajan saa koulutettua melko pienellä vaivalla. Se onkin erinomainen valinta ensimmäiseksi koiraksi, sillä myös aloittelija voi onnistua labradorinnoutajan kouluttamisessa hyvin. Rotu vaatii aktiviteettejä sekä fyysisesti että aivoille. Siksi sille on hyvä järjestää tekemistä.

Labradorinnoutajia käytetään Suomessa paljon esimerkiksi sokeiden opaskoirina. Ne ovatkin erittäin vahvoja tällaisissa tehtävissä. Muita labradorinnoutajille annettavia työtehtäviä voivat olla pelastus- ja etsintätehtävät sekä haju- ja jälkikoiran työt. Labbiksia näkeekin esimerkiksi Tullin töissä. Koiranomistajan kannattaa muistaa, että labradorinnoutaja rakastaa tehdä lajilleen ominaisia töitä.

Lue lisää: Labradorinnoutajan alkuperä ja suosio.

Jämtlanninpystykorva

Jämtlanninpystykorvaa rekisteröitiin vuoden 2019 aikana Suomessa toiseksi eniten, yli 1400 kappaletta. Se teki siitä Suomen toiseksi suosituimman koirarodun. Rotu on alunperin Ruotsista lähtöisin ja sitä on käytetty muunmuassa hirven ja jopa karhun ja ilveksen metsästykseen. Sillä on hyvin voimakas metsästysvietti ja viihtyy metsässä pitkänkin aikaa – siellä tämä alkukantaisiin rotuihin kuuluva koira onkin ehdottomasti parhaimmillaan.

Jämtlanninpystykorva sopii metsästyskäytön lisäksi hyvin myös perhekoiraksi. Se on kuitenkin haukkuherkkä ja tarvitsee paljon liikuntaa, joten se sopii parhaiten omakotitaloasumiseen – kerrostalokoira se ei ole.

Luonteeltaan jämtlanninpystykorva eli jämtti on lempeä. Se on hyvin sosiaalinen ja innokas koira, joskin myös sopeutuvainen. Rotu on rohkea, mutta kuitenkin rauhallinen. Nämä ominaisuudet ovat tarpeen koiran ollessa metsästyshommissa. Jämtlanninpystykorvalle on tärkeää saada sen tarvitsemaansa rodunomaista toimintaa eli koira kannattaa ottaa pääosin metsästyskäyttöön.

Lue lisää: Jämtlanninpystykorva

Saksanpaimenkoira

Saksanpaimenkoira on yksi Suomen suosituimmista koiraroduista. Niitä rekisteröitiin Suomessa vuoden 2019 aikana noin 1200 kappaletta. Saksanpaimenkoiran suosio perustuu sen moniin hyviin ominaisuuksiin. Se sopii sekä työ- että kotikoiraksi ja se on erinomainen vahti.

Saksanpaimenkoira on kestävä, peloton ja uskollinen koirarotu, josta saa kouluttamalla todella hienon koiran. Rotu on erittäin fiksu ja aktiivinen, joten se tarvitsee paljon aktiviteettia ja liikuntaa. Pelkäksi kerrostalokoiraksi saksanpaimenkoira ei välttämättä sovellu, sillä se kyllä keksii itse tekemistä, mikäli kokee, ettei saa tarpeeksi aktiviteettejä. On tärkeää muistaa, että saksanpaimenkoira tarvitsee paljon älyllisiä haasteita, joten pelkkä lenkitys ei riitä. Riittävällä aktiviteetillä ja rodunomaisella toiminnalla koirasta saa itselleen erinomaisen parhaan ystävän.

Saksanpaimenkoiraa käytetään Suomessa kotikoirana pitämisen lisäksi myös poliisikoirina. Ne ovat erinomaisia huume- ja homekoiria. Saksanpaimenkoira sopii hyvin myös erilaisiin pelastus-, suojelu- ja vartiointitöihin ja niissä rotu loistaakin.

Lue lisää: Saksanpaimenkoira

Suomenajokoira

Suomenajokoira on yksi Suomen suosituimmista kotimaisista koiraroduista. Sitä käytetään pääasiassa jäniksen ja ketun ajometsästykseen rodun voimakkaan metsästysvietin takia.

Suomenajokoiran pääasialliseen luonteeseen kuuluu ihmisystävällinen ja rauhallinen käyttäytyminen, niin lapsia kuin muita koiriakin kohtaan. Rodussa ei pääsääntöisesti esiinny vihaista käytöstä, mutta tarmokasta luonnetta tämän rodun koirilta kyllä löytyy.

Rakenteeltaan suomenajokoira on hyvin luonnollinen, jonka takia rakenteellisista erikoisuuksista johtuvia ongelmia ei rodussa juurikaan esiinny. Erilaiset sairaudet ilmenevät hyvin myös metsästyskäytössä, jolloin sairaat koirat voidaan suoraan poistaa jalostuksesta. Jatkuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuranta onkin tämän terveen rodun säilymisen kannalta välttämätöntä.

Terveestä rodusta johtuen suomenajokoirien elinikä on pitkä, jopa 10-15 vuotta. Suomenajokoira soveltuu paremmin metsästys- kuin seurakoiraksi sen erittäin voimakkaan metsästysvietin ja suuren liikuntatarpeen takia. Suomenajokoiran tulisikin saada toteuttaa rodunomaista metsästysviettiään metsässä, vaikka saalista ei olisikaan ensisijaisesti tähtäimessä. Kotioloissa myös ajokoiralle tyypillinen haukkuminen voidaan kokea häiritseväksi. Kyseisen koirarodun suosio on kuitenkin hiipumassa ihmisten muuttaessa kaupunkeihin, sillä rodun edustajista valtaosa on metsästyskäytössä, eikä se ole laajemmin jalkautunut esimerkiksi näyttelyareenoille.

Lue lisää tästä: Suomenajokoira

Suomenlapinkoira

Suomenlapinkoirat tunnetaan pitkäikäisinä ja älykkäänä rotuna. Suomenlapinkoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut poropaimennus, mutta kyseinen rotu on yleistynyt yhä enenevässä määrin myös seurakoirana koiran ystävällisen ja rauhallisen luonteen takia.

Suomenlapinkoiran piirteisiin kuuluu älykkyyden lisäksi rohkeus, rauhallisuus, oppimishaluisuus sekä ystävällinen ja uskollinen käytös omistajaansa kohtaan. Rotu viihtyy aktiivisessa perheessä ja osallistuu mielellään erilaisiin harrastuksiin, kuten tokoon ja agilityyn. Rodun piirteisiin kuuluu myös nopea mukautuminen eri tilanteisiin ja ympäristöihin, näin tehden siitä hyvän harrastekoiran. Suomenlapinkoira on rotuna varsin terve ja kyseisen rodun yksilöt elävätkin usein jopa 15-vuotiaaksi. Koirien terveyteen pyritään jalostuksessa kiinnittämään erityistä huomiota, jotta rodun elinvoimaisuus ja terveys säilyisi varsin hyvänä jatkossakin. Kuten muillakin koiraroduilla, esiintyy suomenlapinkoirilla sairauksista muun muassa silmäsairauksia, sekä erilaisia nivelsairauksia. Periytyviä sairauksia pyritään kuitenkin jatkuvasti estämään terveystarkastuksilla, jalostusvalinnoilla, sekä jalostussuosituksilla.

Suomenlapinkoiran turkki on kuin luotu Suomen sääolosuhteisiin; koiran peitinkarva hylkii likaa ja vettä, eikä lumikaan tartu karvapeitteeseen. Turkki on myös erittäin helppohoitoinen ja varsinaista pesua tarvitaan vain hyvin harvoin.

Lue lisää: Suomenlapinkoira

Kultainennoutaja

Kultainennoutaja on alun perin jalostettu pienriistan noutajaksi, mutta nykyään se tunnetaan hyvin iloisena joka kodin perhekoirana.

Kultainennoutaja on rotuna erittäin suosittu erityisesti sen hyvän luonteen takia, ja se täten kuuluukin Suomen suosituimpien rotujen joukkoon. Rodun edustajat tunnetaan iloisina, ihmisrakkaina, hyväntahtoisina, ystävällisinä, älykkäinä sekä miellyttämisenhaluisina koirina. Nämä ominaisuudet tekevät siitä loistavan seura- ja harrastekoiran myös lapsiperheeseen. Kultainennoutaja tunnetaan myös hyvänä työkoirana ja sitä käytetäänkin usein muun muassa opaskoirana, sekä muissa ihmistä avustavissa työtehtävissä.

Kultainennoutaja voidaan jakaa kahteen eri linjaan: käyttölinjaisiin ja näyttelylinjaisiin. Käyttölinjaiset koirat ovat luonteeltaan pehmeämpiä, miellyttämis- ja yhteistyöhaluisia sekä omaavat voimakkaan riistavietin ja runsaasti työskentelymotivaatiota. Näyttelylinjaiset noutajat ovat puolestaan sosiaalisempia, itsepäisempiä, sekä kovapäisempiä kuin käyttölinjaiset rotutoverinsa.

Ulkomuodoltaan käyttö- ja näyttelylinjaiset koirat eroavat myös toisistaan: käyttölinjaiset ovat useimmiten hoikempia ja lyhytkarvaisempia, kun taas näyttelylinjaisilla nähdään usein pitkän karvan lisäksi myös raskas rakenne ja lyhyemmät raajat. Kuten muillakin roduilla, esiintyy tässäkin rodussa muun muassa perinnöllisiä silmäsairauksia, sekä lonkka- ja kyynärnivelen kehityshäiriöitä. Pentuiässä aiheutettu liian suuri rasitus saattaa altistaa koiran myös luusto- ja nivelongelmille.

Lue lisää: Kultainennoutaja

Shetlanninlammaskoira

Puhekielessä usein shelttinä tunnettu shetlanninlammaskoira on yksi Suomen kymmenestä suosituimmista koiraroduista. Rodun suosio johtuu sen hyvästä sopeutumiskyvystä erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin, näin tehden siitä todella monikäyttöisen koirarodun. Shetlanninlammaskoiria voidaankin käyttää niin perhe- ja seurakoirana, näyttelykoirana tai esimerkiksi harrastuskoirana. Kyseisen rodun edustajia tavataankin usein erityisesti agilitykentillä, jossa rodun koko ja ketteryys pääsevätkin loistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Luonteeltaan sheltit ovat oppivaisia, tarmokkaita, iloisia ja miellyttämisenhaluisia, täten sopien myös hyvin ensimmäiseksi koiraksi. Rodulla on kuitenkin taipumusta herkkähaukkuisuuteen, joka tulee ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa koiran koulutusta. Muuten shetlanninlammaskoiralle riittää usein peruskoulutus, jossa kovia otteita ei käytetä rodun herkkyyden vuoksi. Koulutuksessa pystytään kuitenkin hyödyntämään rodun luontaista halua miellyttää ja kykyä oppia nopeasti uusia asioita.

Shetlanninlammaskoirat ovat terveydeltään suhteellisen terve rotu, mutta kuten muissakin roduissa, esiintyy shetlanninlammaskoirilla tiettyjä perinnöllisiä sekä rodulle tyypillisiä sairauksia. Shetlanninlammaskoirat elävät huomattavan pitkään, eikä harvinaista ole edes yli 15- vuoden ikä. Rodulle tyypillisestä pitkästä karvasta huolimatta on shelttien turkki hyvin helppohoitoinen; se ei takkuunnu, eikä likaannu helposti.

Lue lisää: Shetlanninlammaskoira

Jackrussellinterrieri

Jackrussellinterri on pieni ja erittäin energinen koirarotu, jonka alkuperä on ketunmetsästyksessä. Nykyään suurin osa jackrussellinterriereistä on seura- ja harrastuskoirina ja rotua tavataankin usein esimerkiksi koiranäyttelyissä sekä agilityssä. Näissä harrastuksissa energinen koira saa niin älyllistä, kuin fyysistäkin tekemistä, joka taas kokonaisvaltaisesti parantaa koiran elämänlaatua ja saattaa ehkäistä häiriökäyttäytymistä.

Luonteeltaan rodun terrierit tunnetaan eloisana, valppaana ja toimeliaana koirana. Pienestä ja sirosta ulkomuodosta huolimatta jackrussellinterriereiltä löytyy voimakasta tahtoa ja temperamenttisuutta. Luonteensa vuoksi jackrussellinterrierit tarvitsevatkin johdonmukaisen ja pitkäjänteisen omistajan, eikä kyseinen rotu välttämättä sovellu ensimmäiseksi koiraksi. Rotu ei myöskään sovellu aivan kaikkiin perheisiin, sillä koiran metsästysvaistoa ei saa karsittua kouluttamalla, eivätkä kaikki kyseisen rodun edustajat siedä pieniä lapsia tai muita eläimiä. Usein kohdatessaan muita pienempiä eläimiä sekä kissoja, saattaa jackrussellinterrieri kokea nämä saaliikseen.

Jackrussellinterrierit kärsivät joistakin perinnöllisistä sairauksista, joiden esiintymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa valitsemalla vastuullinen kasvattaja. Muutoin asiallista hoitoa ja liikuntaa saadessaan jackrussellinterrierit voivat kuitenkin elää jopa yli 15-vuotiaiksi. Kuten muillakin koiraroduilla, elinikään vaikuttaa muun muassa niin pentuna kuin aikuisena saatu ravinnon laatu, sekä liikunta.

Lue lisää: Jackrussellinterrieri

Kääpiösnautseri

Kääpiösnautseria on alun perin pidetty vahti- ja rottakoirana, mutta nykyisin sen käyttö on yleisintä seurakoirana.

Rotu on hyvin tunnistettavissa sen persoonallisesta ulkonäöstä: tuuheista kulmakarvoista, parrasta ja valppaasta katseesta. Kääpiösnautseri on myös snautseriroduista pienin, sen säkäkorkeuden ylettäen vain 35 senttimetriin.

Luonteeltaan kääpiösnautserit ovat älykkäitä ja temperamenttisia, näin kaivaten omistajaltaan riittävästi tekemistä ja liikuntaa. Fyysisen liikunnan lisäksi ne kaipaavat myös monipuolista aktivointia, jotta vältytään tylsistymisestä johtuva irtaimiston tuhoaminen ja muu häiriökäyttäytyminen. Kääpiösnautserit sopivatkin lähinnä aktiivisille ihmisille ulkoilu- ja harrastuskaveriksi, mutta hyvin sosiaalistettuna myös lapsiperheisiin. Hyvin sosiaalistettuna pennusta kasvaa myös kaiken puolin tasapainoinen aikuinen. Vieraisiin ja tuntemattomiin saattavat kääpiösnautserit suhtautua varauksella, hoitaen uskollisen vahtikoiran virkaa.

Kääpiösnautseri on yleisesti terve rotu, jolla tavataan kuitenkin jonkin verran perinnöllisiä silmä- ja sisäelinsairauksia. Kääpiösnautsereille varsin ominainen ja perinnöllinen sairaus on varvasanomalia, jossa koiran uloimmat varpaat surkastuvat sen ollessa nuori. Jalostukseen käytettävät kääpiösnautserit tutkitaan silmäsairauksien sekä varvasanomalian varalta, jotta rotu jatkuisi mahdollisimman terveenä.

Muihin kookkaampiin snautsereihin verrattuna kääpiösnautsereilla esiintyy kuitenkin vähemmän esimerkiksi lonkka- ja nivelsairauksia. Kyseisen rodun edustajat elävätkin usein yli 10 vuotta.

Lue lisää: Kääpiösnautseri

Harmaa norjanhirvikoira

Harmaa norjanhirvikoira on kompaktin kokonsa ja riistaviettinsä puolesta pääsääntöisesti hirven ja muun suurriistan metsästykseen käytettävä rotu. Kuten tyypillisellä pystykorvalla, on harmaalla norjanhirvikoiralla lyhyt ja tiivis keho, raskas rakenne sekä hyvä ryhti. Koiran ruumiinrakenne on vankka, näin tehden siitä pesunkestävän metsästyskoiran.

Vaikka rodun edustajat omaavatkin erittäin vahvan riistavietin, ovat ne luonteeltaan kilttejä ja sosiaalisia, näin viihtyen hyvin myös perhekoirana. Mikäli perheessä on jo entuudestaan pieniä lapsia tai lemmikkejä, on noudatettava erityistä varovaisuutta rodun erittäin vahvan metsästysvietin vuoksi. Erityisesti pienet lemmikit ja jyrsijät harmaa norjanhirvikoira kokee saaliina.

Harmaa norjanhirvikoira on energinen koirarotu, joka tarvitsee paljon rasittavaa liikuntaa voidakseen hyvin. Koiran erinomaista hajuaistia voidaan myös käyttää hyväksi koulutuksissa ja koiran aktivoinnissa.

Monien koirarotujen tavoin harmaalla norjanhirvikoiralla esiintyy esimerkiksi perinnöllisiä silmäsairauksia, sekä lonkka- ja kyynärnivelen kehityshäiriöitä. Näitä perinnöllisiä sairauksia pyritään estämään ja vähentämään riittävillä tutkimuksilla ennen jalostuskäyttöä. Harmaa norjanhirvikoira on kuitenkin pitkäikäinen metsästyskaveri, sillä sen elinikä on tavallisesti jopa noin 14 vuotta.

Lue lisää: Norjanharmaa Hirvikoira

Usein kysyttyä - kysymyksiä ja vastauksia

Mikä koira sopii minulle?

Tähän kysymykseen on hyvin vaikeaa löytää yhtä oikeaa vastausta, sillä huomioon otettavia asioita on lukuisia. Näihin huomioon otettaviin asioihin kuuluvat muun muassa perheen koti, koiran aktiivisuus sekä muut koiran ominaisuudet.

Koiran valinnassa tulee aina kuitenkin ottaa ensisijaisesti huomioon rodun tarpeet, kuten liikunnan runsaus sekä erilaiset vietit. Osa koiraroduista vaatii suuren pihan, kun taas toiset pärjäävät hienosti myös kerrostaloasunnoissa.

Lue lisää: Mikä koira sopii minulle?

Mitä koira ei saa syödä?

Jokaisen koiranomistajan tulisi ottaa huolellisesti selvää koiralle sallituista ja kielletyistä ruuista, jotta vaarallisilta tilanteilta vältyttäisiin parhaan mukaan.

Koirille vaarallisista aineista tunnetuimmat ja yleisimmät ovat kuitenkin ksylitoli, suklaa, sipuli, alkoholi, sekä pilaantuneet ja homeiset ruuat. Nämä ruoka-aineet ovat pahimmillaan kohtalokkaita karvaiselle ystävälle, joten ne on syytä pitää koiran ulottumattomissa parhaan mukaan.

Lue lisää: Mitä koiralle ei saa antaa?

Miksi koira nuolee?

Koiran nuolemiselle on useita eri syitä, kohdistuu se sitten koiraan itseensä tai esimerkiksi omistajaan.

Omistajan nuolemisella koira osoittaa kiintymystä tai vaihtoehtoisesti hakee huomiota, kun taas koiran itsensä jatkuva ja pakonomainen nuoleminen saattaa olla merkki kivusta tai esimerkiksi ihon haavoista.

Mikäli huomaat koirasi käytöksessä jotain epätavallista muun muassa jatkuvan nuolemisen muodossa, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Miksi koira ei syö?

Koiran syömättömyyteen on lukuisia eri syitä, eikä kaikki näistä ole välttämättä lainkaan vaarallisia.

Esimerkiksi kuitenkin vatsavaivat, kuumuus, sairaudet, hammaskipu, sopimaton ruoka sekä muutokset ympäristössä saattavat aiheuttaa koiran ruokahalun puuttumisen. Mikäli koiran syömättömyydelle ei kuitenkaan tunnu löytyvän mitään ulkopuolista syytä, on hyvä olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Miksi koira syö kakkaa?

Toisinaan koirat saattavat syödä omaa, tai toisten koirien ulostetta. Tätä tapaa pidetään hyvin epämiellyttävänä, mutta se saattaakin kertoa muusta ongelmasta esimerkiksi koiran ruokavaliossa. Ulosteen syömiseen koira ajautuu usein erilaisten puutostilojen, tai epätasapainoisen ruokavalion takia, mutta osalla koirista ulosteen syömistä ilmenee ilman mitään muita ongelmia.

Miksi koira läähättää?

Toiset koirat tuntuvat läähättävä reilusti enemmän kuin toiset. Läähättäminen onkin koiralle luonnollinen ja normaali tapa, sillä läähättämisellä koira viilentää itseään. Kuumuudesta johtuva läähätys loppuu, kun lämpötila laskee, ja koira tuntee olonsa jälleen mukavaksi.

Jatkuva läähättäminen saattaa kuitenkin olla merkki sairaudesta, kivusta tai koiran stressistä. Äkillisesti lisääntyneestä tai jatkuvasta läähättämisestä kannattaakin aina olla yhteydessä eläinlääkäriin mahdollisia lisätutkimuksia varten.

Miksi koira syö ruohoa?

Ajoittainen ja pienten määrien syöminen on koiralle normaalia ja sallittua käytöstä; kuitenkin jatkuvan ja pakonomaisen ruohon syömisen ilmentyessä on hyvä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Ruohon syömiselle ei ole saatu yksiselitteistä vastausta, mutta sen uskotaan liittyvän esimerkiksi koiran pahoinvointiin ja närästykseen. Pienten määrien syönnistä ei kuitenkaan ole todettu olevan koiralle haittaa.

Mikäli koiran ruohon syöminen muuttuu kuitenkin hallitsemattomaksi, voi taustalla olla esimerkiksi mahasuolikanavan tulehdustila, tai pica- käytös, jolla koira hakee omistajansa huomiota ahdistuksen ja stressin lievittämiseksi.

Miksi koira ulvoo?

Kuten muissakin koiriin liittyvissä kysymyksissä, myös ulvomiselle on lukuisia eri syitä. Taustalla vaikuttavat kuitenkin pääasiassa susien geenit.

Ulvomisella koira voi ilmoittaa sijaintinsa, löytää laumansa tai tuoda esille innostuneisuutta. Kyseessä on laumakäyttäytymistä, josta omistajan ei tarvitse olla huolissaan.

Ulvominen saattaa kuitenkin olla häiritsevää esimerkiksi kerrostaloissa, jossa jatkuva koiran ulvominen häiritsee naapureita ja yleistä rauhaa. Tämän takia kannattaakin olla tarkkana, opettaako koiransa pentuna ulvomaan esimerkiksi kappaleiden tai omistajan esimerkin mukana.

Koiran taipumus ulvomiseen ja haukkumiseen kuitenkin vaihtelee niin rodun, kuin myös yksilöidenkin kohdalla. Esimerkiksi ajokoirilla on ominainen jäljen seuraamisesta johtuva haukku, jonka tarkoituksena on ilmoittaa riista ja sen suunta.

Jaa tämä artikkeli

Tutustu myös näihin